ilmainen toimitus kaikille yli 99€ tilauksille

Läkkisepäntie 11 C, 00620 Helsinki

0

Ostoskori tyhjä

25 huhtikuu, 2023 4 min read

Urholinia voi kuvailla positiiviseksi sekä ratkaisukeskeiseksi mieheksi, joka löytää aina aktiivisesti ympäriltään myös kehityskohteita. Vanha kunnon porilainen vitutus aina läsnä, mutta taustalla ajava voima on kuitenkin elämän ohikiitävästä hienoudesta nauttiminen hetkessä eläen. Riku itse mainitsee vahvuudekseen kyvyn tarkastella asioita laajalla perspektiivillä sekä pysyä rauhallisena haastavissakin tilanteissa. Tämän taistelijan parhaita puolia ovat huumorintaju ja kunnioitus henkilöä, kuin henkilöä kohtaan.

Riku Urholin on yksi Crestin sponsoriottelijoista ja hän vapaaottelee Cage organisaatiossa sopimusottelijana. Riku on syntynyt herran vuonna -91 Suomen pääkaupungissa Porissa ja siellä soturimme vaikuttaa edelleen. Tässä artikkelissa annamme pennin, jos toisenkin hänen ajatuksistaan. Kuka on Riku Urholin ja mikä ihmeen kiskonpätkä? Let´s see, mitä miehestä irtoaa.

Mistä ammattilaisottelijan arki Porissa koostuu?

Päiviin mahtuu treenit, työ ja perhe. Urholin treenaa matsiin valmistautuessa 8-10 kertaa viikossa. Siitä lyhyellä matikalla kun laskee, niin vapaa-aikaa on kohtalaisen vähän. “Aamulla ennen duunia pitää herätä jumppaamaan ja sitten suuri osa illoista menee salilla. Viikonloput pyrin pitämään vapaana, että suurin osa harjoittelusta tapahtuisi arkipäivinä ja viikonloppuna olisi enemmän aikaa perheelle ja palautumiselle.”

Kamppaileminen on kiinnostanut Rikua lapsesta asti. Alkusysäyksenä on ollut erilaiset pelit ja elokuvat, missä on nähnyt taisteluskenaarioita ja mitä on sitten velipojan kanssa harjoiteltu. “Vakavammalle tasolle homma siirtyi, kun aloimme aktiivisesti seuraamaan show-painia ja käymään säännöllisesti harjoittelemassa Porin urheilutalolla liikkeitä joka lauantai. Porissa oli siihen aikaan kova underground skene ja verenvuodatukseltakaan ei säästytty aidon lopputuloksen ja kokemuksen saavuttamiseksi.”

Riku Urholin häkin ulkopuolella

Velikulta nippuun ja Riku peruskurssille

Ensimmäinen varsinainen kamppailulaji mitä Urholin harrasti, oli taekwondo. Sitä tuli junnuna harjoiteltua muutaman vuoden ajan, mutta tekniikoiden rajoittuvuus sai jo silloin innostuksen lajiin hiipumaan ja Riku siirtyi punttisaliharjoittelun puolelle teini-ikäisestä täysi-ikäisyyteen. Siihen aikaan tosin punttisalilla Porin urheilutalon voimailusalissa tiedettiin vain hauiskääntö ja penkkipunnerrus.

Hallipäällikkönä tunnettu Rikun veli Jesse Urholin löysi itsensä lukkopainin peruskurssille 2010-luvun taiteessa ja pisti velikullan nippuun parin kuukauden treenillä. Silloin kilpailuhenkinen taistelija tietenkin totesi, ettei tämä ihan näin voi mennä. Riku ilmoittautui itsekin seuraavalle peruskurssille. Laji vei miehen välittömästi mukanaan.

Varsinainen ura kamppailu-urheilun piirissä alkoi brassijujutsu ja lukkopainikilpailuilla. Ekat kisat olivat vuonna 2010 BJJ Finnish Open, missä Riku Urholin voitti valkovöiden raskaasta sarjasta kultaa. Harjoittelua ajoi into kilpailla ja niinpä aika monet kilpailut tuli kilpailtua kyseisten lajien parissa amatööritasolta aina huipputasolle mustavöiden kilpailuihin.

Tällä hetkellä Riku treenaa Porin Kamppailu-urheilukeskuksella, mikä on myös miehen kotiseura ja ainoa seura, missä hän on koskaan treenannut. Aikanaan, kun Riku ja hänen hallipäällikköveljensä Jesse alkoivat aktivoitua kilpailurintamalla, oli silloisessa Grappling Team Porissa menossa jonkinlainen sukupolvenvaihdos. Silloin jo vuosia aktiivisesti vapaaottelussa ja lukkopainissa kilpailleet tekijät seurassa olivat jäämässä pitkälti pois kilpailutoiminnasta ja myös vastuu valmentamisesta alkoi siirtymään. Veljekset ovat siis uran alkuvuosien jälkeen pitkälti valmentaneet itse itseään ja toisiaan - yrityksen sekä erehdyksen kautta todenneet millaiset tavat treenata ovat sopivia. Veljesten treenejä voi seurata esimerkiksi instagramissa @porinkamppailuurheilukeskus
.

Valmentautumisen saralla Urholin on saanut tosiaan olla melko itseohjautuva. Nykyään vapaaotteluhommissa on lisäkäsinä Suvi Salmimies eli Hallipäällikön emäntä. Suvi on huippuhyvä valmentaja ja erityisesti pystyhommissa on vienyt meitä sekä seuraa isoin harppauksin eteenpäin.

Mikä sai Riku Urholinin liittymään Crestin jengiin - eli toisin sanoen treenaamaan ja ottelemaan meidän rensselit niskassa?

“Crest on ollut Suomen kamppailuskenessä tuttu ja luotettava nimi jo pitkään sekä kamppailusalina, että kamppailuvarustebrändinä”, Riku toteaa. Urholin aloitteli vapaaottelun ammattilaisuraa 2022 keväällä, jolloin hän otti yhteyttä Crestiin yhteistyöasioissa. Hänelle oli selvää Crestin maineen ja varusteiden erinomaisen laadun tietäen, että haluaisi meidät varustesponsorikseen. Tehtiin diili ja Crest on siitä lähtien pitänyt Urholinin varustettuna sekä valmiina taisteluun. Ainakin kamppailuvarusteiden osalta. Loppu jääköön herran ittensä haltuun. Ja hyvässä hallussa onkin!

Eniten Rikua inspiroi vapaaottelun suhteen intohimo lajia kohtaan ja sitä kautta taidon kehittäminen ja sen testauttaminen kilpailutilanteessa. Inspiroivaa herralle itselleen on myös lajin huippujen katsominen sekä heidän uskomattomien taidonnäytteidensä sivustaseuraaminen. “UFC-tapahtuman katselun jälkeen on usein hype päällä ja fiilistä treenailla uusia juttuja. Lisäksi, kun kilometrejä alkaa kamppailukilpailun ja -harjoittelun saralla olla aika paljon, niin pitää ottaa irti kaikki niistä vuosista mitä roppa ja mieli vielä jaksaa ja kestää kovaa ajoa. Porilaisin sanoin: Carpe diem, ei Karppa siä ollu.” Motivaatiopuhuja Urholin julistaa.

Motivaation kanssa Rikulla tosin on harvoin ongelmia, sillä palo lajia kohtaan on aina ollut niin kova. Jaksaminen toisaalta on toisinaan kortilla ja silloin hän miettii erään Lempääläläisen filosofin sanoja: jos ei jaksa, niin koittakaa vaan jaksaa. Tietäjät tietää. Terveiset kehästä Kosolan äijälle Lemböölään!

Porin kamppailukeskuksen kiskonpätkä Riku Urholin

Ei mikään oravan luonne

“Vaikein hetki kamppailu-urallani oli vapaaottelun ammattilaisdebyyttini häviäminen tyrmäyksellä. Pettymys ja häpeä surkeasta suorituksesta oli suuri, mutta onneksi en ole täysin oravan luonteella varustettu, niin pääsin itsesäälistäni yli ja aloin painaa pökköä pesään entistä kovempaan malliin. Tässä auttaa päättäväinen asenne ja eräänlainen ehdottomuus.
Urheilu on aina ollut osa elämääni ja kamppailu jostain syystä viehättänyt. Intohimon lisäksi urheilun ja kilpailun muotona kamppailu on jotenkin mukavan kokonaisvaltaista. Siinä tulee treenattua monipuolisesti ja kilpailu on sen kaltaista, mikä itseäni miellyttää. Siinä on sitä jotain aitoa ja rehellistä, kun kaksi suostumuksen antanutta henkilöä ottaa paidan pois, nousee teräshäkkiin ja roimii toisiaan siihen malliin, että kolmannen henkilön on keskeytettävä toiminta, ettei kukaan kuole tai vammaudu vakavasti.“ Riku tunnelmoi.

Uskonvahvistusta ja syvällistä merkityksellisyyttä

2016 Roomassa Nogi European Openit eli lukkopainikisat herättää miehessä edelleen ylpeyttä. Silloin Urholin voitti oman painoluokkansa sekä avoimen painoluokan ruskeavöisissä. Kisoissa oli ikään kuin kaikki, mitä Urholin itse arvostaa onnistuneessa kilpailussa: taso oli kova, Riku sai paljon voittoja lopetuksilla (ultimate goalini kamppailukilpailussa) ja joutui taistelemaan vaikeuksista voittoon, eli otteluissa oli tilanteita missä tappioasemasta noustiin todellakin taistelemalla voittoon.

Ainoastaan voittaminen ei sinänsä ole koskaan tyydyttänyt Rikua, vaan voittoja ja tappioita pitää arvioida suorituksen tasolla syvemmin. Toisinaan tappio voi sisältää omissa tavoitteissa onnistumista enemmän kuin voitto, vaikka lopputulema olisikin häviäminen.

"Voittamisen merkittävin oppi minulle on uskon vahvistuminen omaan osaamiseen ja treenaamisen menetelmiin. Silloin tietää, että harjoituksissa tekee oikeita asioita ja ne palvelevat tavoitetta." Hävitessä Riku muistaa miten perseestä se on ja saa taas ekstrabuustia treenailuun.

Hän on kuin kiskonpätkä, taipumaton. Hän on vain kunnon jätkä. Lahjomaton. Järkäle horjumaton.

Urholinin motivaatiobiisit vaihtelevat ajoittain, mutta jätkän sisääntulobiisi on aika kova!


Frederik – Kiskonpätkä

Rikulla ei ole tiettyjä esikuvia tai idoleita, mutta hattu nousee päästä kaikille, ketkä tätä lihamyllyä jaksaa päivästä toiseen ja vielä sinne häkkiin tai kehään nousevat hänen seuraksi taitojaan testaamaan kansan sirkushuviksi.

“Kamppailukansalle terkkuja ja tulkaahan jatkossakin todistamaan  kurinpalautuksia Cage-tapahtumiin Helsingin Kultsalle!”

Crest kiittää Urholinin herraa hyvästä henkilökuvasta ja toivottaa taipumattomalle kiskonpätkä-kunnon-jätkälle murtumatonta asennetta häkkiin!

Kuvista kiitos Noora Ojalalle.

Jätä kommentti